Hellettä ja juhlaa

Minut tuntevat tietävät, että vihaan helteitä - varsinkin tällaisia kosteita ja nihkeitä päiviä, jolloin lämpömittari näyttää 30 astetta. Menettelisi, jos kuumuus ja kosteus pysyttelisi vain ulkona, mutta kun sisälläkin on yhtä tukalaa, ei paljon naurata. Meillä kyllä on ilmalämpöpumppu, mutta käytämme sitä viilentämiseen vain aniharvoin - se on ostettu lämmittämiseen talvella ja tuntuisi hölmöltä ja turhamaiselta tuhlata talven säästöt kesäiseen viilennykseen. Kun hellettä piisaa pitempään, on periaatteesta kuitenkin pitänyt tinkiä ja laittaa viilennys edes vähäksi aikaa päälle.

Olen ollut kesälomalla kaksi viikkoa ja toinen mokoma viikkopari on vielä jäljellä. Ilmat ovat vaihdelleet tukalasta helteestä vain muutaman asteen lämpötilaan, mikä on kyllä ollut mukavaa vaihtelua. Vanhimman pojan ylioppilasjuhlat saimme viettää ihan kivassa säässä. Ei ollut liian kuuma, mutta terassillakin pystyi olemaan - no ainakin ne karaistuneimmat vieraat. Kakut ja muut tarjottavat eivät pilaantuneet pöydässä eikä vierailla ollut tukalaa talossamme, paitsi yhdellä kissa-allergikolla. Sankarin itsensä tekemät täytekakut muuten tekivät hyvin kauppansa, mutta minun väkertämääni tiikerikakkua maistoi vain oma poika - säälistä.

Ylioppilaamme sai kukkia, kuten tapana on. Perinteisten ruusujen sijaan nykyään annetaan näköjään muitakin kukkia. Tänä vuonna muotia taisi olla kalla, joka käykin tarkoitukseen tosi hyvin - onhan se näyttävä ja kaunis kukka. Nämäkin kallat ovat vieläkin kuin uusia, kun taas samaan aikaan saadut ruusut ovat jo pahasti nuukahtaneet.

Ennen juhlia hankin pihalle uusia kesäkukkia. Runkomarketta tuntui kivalta vaihtoehdolta ruosteiseen, vanhaan pataan muratin ja valkoisten pelargonioiden seuraksi. Onneksi otin kuvan, sillä pari päivää sitten runko oli katkennut! Kunnon viherpeukalo olisi tiennyt, että se olisi ehdottomasti pitänyt tukea paremmin...

Juhlat olivat kuitenkin mukavat ja lämminhenkiset. Mainitsemisen arvoinen asia on, että koko perhe oli terveenä - kukaan ei esim. ollut katkonut luitansa enduropyörällä röntyillessään, kuten kävi juuri ennen keskimmäisen pojan rippijuhlia ;) Kuohuviinin kaatelija, tarjoilija, tiskaaja ja kahvinkeittäjä löytyi siis omasta takaa, eikä tarvinnut turvautua ulkopuoliseen apuun.

Monia ihmisiä helle hellii eikä kuumuus lamaannuta heitä kuten meikäläistä, joten suotakoon heille tämmöisiäkin päiviä (tätä kirjoittaessa ulkona +31 ja sisällä +25). Itse odottelen parikymmenen asteen tienoilla olevia kuivia, kauniita päiviä, jolloin on mukava istua terassilla tai keinussa hyvän kirjan ja kahvikupin kanssa ja nauttia kiireettömästä lomasta. Kylmemmätkään ilmat eivät haittaa, sillä silloin tämä laiskottelija innostuu lenkkeilystä :)

Aurinkoista kesää!