Kevätjuttuja

Jokin aika sitten löysin keväästä vain negatiivisia asioita, kuten kura, lika ja pöly. Melkein unohdin, että onhan keväässä sentään kivojakin juttuja - kuten jääkiekon MM-kisat, jotka käynnistyvät pian! Meidän perheessä on vähän nurinkurinen tilanne, sillä minä (perheen ainoa tyttö) olen innokkain jääkiekon seuraaja. Saatan saada kotikatsomoon seuraksi 11-vuotiaani, mutta jos Suomi ei pärjää, poika luultavasti kyllästyy katsomiseen ja saan jännittää yksin. Minua ei haittaa katsella otteluita ilmaiskanavilta ilman Antero Mertarantaa, sillä totta puhuen hänen juttunsa alkoivatkin jo kyllästyttää. Mutta kiva olisi taas tänä keväänä nähdä Suomen lippu liehumassa voiton kunniaksi!

Keväällä saa herkemmin insipiraatioita kodin ja pihan uudistamiseen. Nyt kun projekti kirjahylly on saatu onnelliseen päätökseen, katse on alkanut suuntautua pihalle. Kai siellä pitäisi jotain tänä vuonna tehdä, ainakin lisätä multaa ja ruohonsiemeniä syksyn pannuhuoneremontista aiheutuneisiin kuoppiin. Tosin vielä ei pysty mitään tekemään. Kuten kuvasta näkyy, takapiha on vielä osaksi luminen ja sulaneet paikat märkiä. Poika haluaisi jo päästä pomppimaan trampoliinilla, mutta tietenkin sen paikka on juuri lumisimmalla kohdalla takapihaa...

Vähän lohduttomalta näyttää myös pihalla oleva vanha pata tällä hetkellä... Pataan talvehtimaan unohtuneet viimekesäiset hopeaputoukset tuskin tuosta enää elpyvät! Vaikken varsinainen viherpeukalo olekaan niin ehkä keksin siihen kauniimpaa laitettavaa kunhan ilmat tästä vielä vähän lämpenevät :)

Pihalla riittää puoliksi mädäntyneitä lehtiä, havunneulasia ja roskaa (eli haravoitavaa on!), mutta näkyvissä on myös ihan pieniä raparperin alkuja! Niistä jaksan innostua joka kevät, vaikken oikein ymmärräkään miksi. Eihän meillä raparpereja käytetä juuri mihinkään, suurin osa viedään lopulta kompostiin... Myös jotain värikästä näyttää omenapuun juurelta nousevan.

Kissat ovat keväästä innoissaan. Kulkevat mokomat yötä päivää sisään ja ulos ihastuneina kevään tuoksuihin ja kummalliseen tunteeseen, että jotain voisi tapahtua - jos eivät olisi leikattuja. Hauskinta keväässä taitaa kissojen mielestä kuitenkin olla auringon lämmittämässä maassa kieriskely. Välillä on vahingossa tullut päästettyä sisälle hiekan ja havunneulasten kuorruttama kissa! 

Kuin tyhjästä elämäämme ilmestyi myös yksi ylimääräinen katti, joka kylmemmillä ilmoilla röyhkeästi majaili meidän välikatolla ja on vieläkin silloin tällöin istuskellut ikkunalaudallamme kuin kotonaan. Valitettavasti tätä Jormaksi kutsumaamme kissaa ei ole taidettu leikata, sillä takapihalla haisee välillä väkevä kissan pissa, joka ei ilahduta edes meitä kissaihmisiä. Olin jo valmis säälimään tuota kodittomaksi otaksumaani kulkijaa, mutta lähempi tarkastelu osoitti, että kissa voi paksusti eikä ole uuden kodin saati säälin tarpeessa. Siksi kai vähemmän mairitteleva nimi Jorma ;)

Olen viettänyt paria lomapäivää kotona, ja etukäteen luvatun vesisateen sijaan olen saanut nautiskella auringonpaisteesta. Ulkona tuoksuu kevät ja linnut livertävät, mutta liiasta siitepölystä tai hyttysistä ei ole vielä tietoakaan. Ei hassumpaa!