Miesten putkiaivoisuus ihmetyttää välillä tosi paljon. Se, että ei voi keskittyä kuin yhteen asiaan kerrallaan, on aika käsittämätöntä - ainakin näin naisen näkökulmasta. Naiset kun tunnetusti pystyvät tekemään monia asioita yhtä aikaa. Jos mies on keskittynyt telkkarin katseluun tai kirjan lukemiseen, hän ei huomaa vieressä seinään piirtelevää lasta - tai kuule, kun hänelle puhutaan. Meilläkin on monet "keskustelut" käyty niin, että minä puhun ja mies saattaa johonkin väliin vähän jotain murahdella. Jälkeenpäin mies ei tunnusta, että moista keskustelua olisi koskaan käytykään. Ovela nainen voi joskus käyttää tilannetta hyväkseen ja väittää, että onhan jostain asiasta puhuttu jo moneen kertaan ja miehenkin pitäisi siitä olla tietoinen. Eli esim. uudet verhot tai maton voi huoletta ostaa ja kertoa sitten, että kyllähän tästä jo sovittiin :)
Kun lapset oli pieniä, minä yleensä hain heidät päivähoidosta. Muutaman kerran kun isän piti hakea, hän ei muistanut! Ilmeisesti miehen päässä pyöri töiden jälkeen vain ajatus kotiin lähtemisestä, eikä sinne mahtunut muisto lapsista. Lapset ihmettelivät päiväkodin portilla muiden lasten lähdettyä, miksi kukaan ei tule heitä hakemaan. Mies taas tuli kotiin muina miehinä, ja muisti unohduksensa vasta minun ihmetellessäni, missä lapset ovat. Olihan se sitten aika noloa sännätä lapsia myöhässä hakemaan.
Joskus yhteen asiaan keskittyminen voi olla hyvä juttu. Ainakin luulisi, että kyseinen asia tulisi silloin tehtyä nopeasti ja huolella. Liiallinen energian ja ajatusten jakaminen monelle eri taholle voi heikentää lopputulosta. Silloin kun mies tekee kotona remonttia, hän tekee vain sitä - mutta täysillä. Hän ei ole huolissaan remontista aiheutuvasta sotkusta, eikä hän käy välillä laittamassa pyykkejä koneeseen tai ruokaa uuniin. Hän on keskittynyt vain remonttiin ja siihen, että saa sen tehtyä hyvin ja mahdollisimman nopeasti valmiiksi. Kun minä teen remonttia, yritän tehdä sen mahdollisimman vähällä siivolla ja teen kaikkia muita kotitöitä siinä sivussa. Pakostakin siinä rempan teko hidastuu ja tekijä väsyy - ja lopputuloskin saattaa jättää parantamisen varaa. En voisi tehdä etätyötä kotona, sillä minua häiritsisi ympärilläni tekemättömät kotityöt. Mutta ei epäilystäkään, etteikö se onnistuisi mieheltä.
En lakkaa ihmettelemästä ja suorastaan ihailemasta sitä, miten helppo miesten ja poikien on käydä vaatekaupassa. Sillä aikaa kun nainen etsii jotain vaatekappaletta, eli käy läpi koko kaupan valikoiman - moneen kertaan - ja sovittelee ja yrittää tehdä ostopäätöstä eri vaihtoehtojen välillä, mies on jo ehtinyt ostaa koko vaatekerran itselleen! Kun olen käynyt omien teinipoikien kanssa vaateostoksilla, lapsi suuntaa kauppaan saapuessaan suoraan mieleisensä vaatteen luokse ja kertoo haluavansa sen. Hyvä kun malttaa käydä sovituskopissa. Ei puhettakaan siitä, että hän miettisi eri vaihtoehtojen välillä tai katuisi jälkeenpäin valintaansa. Osaisinpa itsekin olla sellainen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti