Haiseva juttu

Jaan kotini neljän miespuolisen henkilön kanssa, joten mitkään pieruihin tai ulosteisiin liittyvät asiat eivät ole minulle vieraita. Mikään ei yhdistä pikkupoikia ja aikuisia miehiä enempää kuin pieruhuumori, ja olosuhteiden pakosta se on jopa minustakin joskus hauskaa. Olen ehkä taantunut noiden putkiaivoisten kanssaihmisteni kanssa... Nuorin poikani kysyi ihmeissään 4-vuotiaana, että piereekö muka naisetkin? Vastasin (totuudenmukaisesti, tietenkin) että kyllä, mutta paljon vähemmän kuin miehet.

 

Luultavasti miehet ja naiset kuitenkin piereskelevät suunnilleen yhtä paljon. Googlettamisen tuloksena sain tietää, että ihminen vapauttaa keskimäärin 0,5 - 2 litraa kaasua vuorokaudessa peräsuolen välityksellä. Kyllähän siinä saa jo muutaman kerran päivässä päästellä. Vanha sanonta kuuluu, että "kuka pierua pidättää, on sillä jotain salattavaa". Siitä en tiedä, mutta pierun pidättäminen voi ihan oikeasti olla epäterveellistä. Silloin suolistossa olevat myrkylliset kaasuainesosat voivat imeytyä takaisin kehoon ja rasittaa elimistöä.

Tutussa seurassa piereskely ei ole vaivaannuttavaa, mutta entäs jos paukku pääsee jossain muualla? Voi tietenkin esittää, ettei ääni tullut omasta takalistosta. Röyhkeimmät voivat yrittää vierittää syyn kaverin niskoille. Tai sitten voi käyttää Homer Simpsonin taktiikkaa, eli laittaa esim. autossa radion kovemmalle, niin hajut peittyvät äänen alle ;)

Ulostaminen ja siihen liittyvät hajut ja äänet ovat tietenkin aivan luonnollisia asioita. Ihminen on fiksusti suunniteltu kompostori, joka yleensä toimii aika hyvin. Omilla elämäntavoilla voimme vaikuttaa toimivuuteen yllättävän paljon. Saamme täällä sivistyksen keskellä olla myös iloisia nykyaikaisista vessoista ja viemäröinneistä. Emme huku paskaan tai sairastu siitä niinkuin kehitysmaissa on vaarana.

Eläinten ulosteet sen sijaan aiheuttavat suuria tunteita ja tunteenpurkauksia. Joka keväiset koirankakkakeskustelut ovat vakiojuttuja yleisönosastojen kirjoituksissa, samoin kuin vapaana kulkevien kissojen jätökset. Koska olen vannoutunut kissaihminen ja niiden vapauden rajoittaminen on mielestäni vastoin kissojen luonnetta, minua ei haittaa, vaikka joku kissa kävisikin tarpeillaan pensaani juurella. Kissat ovat siistejä ja peittelevät jätöksensä. Samaa ei voi sanoa siileistä. Muutamana kesänä olen seurannut meidän pihalla kulkevia siilejä ja niiden jälkeensä jättämiä kiekuroita. Kuinkahan moni kissa on saanut ihmisen vihat päällensä siitä syystä, että niitä kiekuroita ei uskota suloisten siilien tekosiksi...

Tällaisia ajatuksia tänään... Tarkoitus oli kirjoittaa joulun valmisteluun liittyvistä asioista, mutta ajatukset taisivat karata ihan muualle! Tätä ei voi lopettaa muuhun kuin Simpsoneista tutun Nelsonin toivotukseen: "Smell you later!".