Ikä ei todellakaan ole vain pelkkiä numeroita, se on myös aineenvaihdunnan hidastumista ja sitä kautta vaivihkaista kilojen kerääntymistä neljäkymppisen kroppaan. Ja jos liikuntaa tulee harrastettua vain omaksi iloksi silloin kuin huvittaa, eikä pakkomielteisesti hampaat irvessä ja verenmaku suussa, on pakko keksiä jotain. Siispä aloitin karkkilakon!
Mitään absoluuttista kieltoa en ole itselleni asettanut, sillä sellainen on mielestäni pelkkää itsensä kiusaamista. Päätin vain lopettaa TURHAN karkin, suklaan ja sipsien syönnin - tosin määrittelemättä on vielä, mikä on turhaa... Lauantai-iltaisin ainakin on pakko saada pientä suolaista purtavaa saunakaljan seuraksi, se on varmaa! Mutta ehkä niitä sipsejä voisi ostaa pienemmän pussin tai ainakin syödä itse vähemmän kuin muut. Popcorn ainakin kuulostaa terveelliseltä syötävältä, sehän on maissia! Ja kyllä suklaata pitää silloin tällöin maistaa, ettei maku pääse unohtumaan...
En ole muistaakseni koskaan ollut karkkilakossa, mutta teini-iässä lopetin suklaan syönnin joksikin aikaa finnien pelossa. Mitään muitakaan rajoituksia en ole koskaan syömisen tai juomisen suhteen itselleni asettanut. Tipatonta tammikuuta olen tosin viettänyt jo monta vuotta, mutta sille on kohdallani vain symbolinen merkitys - kannustan niitä joille alkoholi on ongelma. Käytännössä tipaton tarkoittaa kohdallani muutaman oluen menetystä ;) Suklaata sen sijaan kuluukin rutkasti enemmän. Suklaaton syyskuu, uusi trendi? Kuka uskaltaa ryhtyä siihen?
Totta puhuen on suorastaan vapauttavaa käydä kaupassa, kun ei tarvitse karkkihyllyjen kohdalla pohtia, ostaisiko jotain hyvää vai ei. Ja illalla ei tarvitse käydä kaksinkamppailua omantuntonsa kanssa siitä, hakeako kaapin kätköistä herkkuja hyvän tv-ohjelman katsomisen seuraksi vai ei, kun herkkuja ei ole. Nyt kyllä tuntuu, että porkkanan pureskelu on laiha lohtu suussa sulavan Fazerin sinisen tai Kalevin valkosuklaan rinnalla, mutta ehkä mieli muuttuu, kun saan vieroitettua itseni liiasta sokerista.
No niin, nyt se on julkisestikin sitten julistettu, meikäläisen karkkilakko! Mutta tutut, älkää sitten syyllistäkö minua, jos kaupassa tavatessamme kärryissäni on herkkuja tai näette minut karkkihyllyjen laitamilla kuolaamassa tai sipsipusseja rapistelemassa. Olen todennäköisesti vain ostamassa lasten lauantaikarkkeja tai herkkuja vieraita varten - tai nuuhkimassa vastustamatonta suklaan tuoksua ;)
